Ekat oman parvekkeen munakoisot poimittu, paistettu ja maistettu: hyviä ovat! Ihan yllätyin maukkaudesta, kun kaupan munakoisot ovat monesti aika vaisun makuisia.
#parvekeviljely #parvekepuutarha #kaupunkiviljely
Remote
tittamarja
@tittamarja@mementomori.social
mastodon 4.8.0-alpha.3+mementomods-2026-09-15Postailen tänne enimmäkseen lukemistani kirjoista. Kirjojen lisäksi kiinnostaa #tanssi #elokuva #teatteri #taide ja ylipäänsä kaikenlainen kulttuuri sekä #kasityot ja #viherpeukalointi. Seurailen myös #ilmastonmuutos #ympäristö #yhteiskunta #politiikka.
Yli 6 kk vanhat julkaisut poistetaan.
213 Followers
251 Following
50 Posts
Joined February 07, 2025
Henry Hoke: Open Throat
Puoliso poimi tämän kirjan kirjastosta mukaan ihan sattumalta lähinnä kannen perusteella, mutta tämä osoittautuikin todella hienoksi teokseksi!
Tarinan kertoja on puuma, joka elelee Los Angelesissa Hollywood-kyltin alapuolella. Siellä se seurailee ihmisten touhuja ja miettii, pitäisikö heitä alkaa syödä, kun ravinto on muuten vähissä. Kukkuloilla on myös hyvin kuivaa ja puuma on koko ajan janoinen.
Kirja alkaa hauskasti mutta muuttuu vähitellen traagisemmaksi ja välillä aivan mahtavan absurdiksi. Puuman tuumailuista käy pian ilmi, että sekä ihmisillä että eläimillä menee huonosti. Kirja kommentoikin monia nykyajan ongelmia ympäristötuhosta ihmissuhdeongelmiin ja jatkuvaan graindaamisen pakkoon, mutta puuman lakonisen tyylin ansiosta kerronta pysyy kevyenä ja jättää tilaa lukijan ajattelulle.
Kirjassa on vain noin 150 sivua ja se on hyvin nopealukuinen, mutta jää mieleen ja aiheuttaa paljon pohdintoja jälkikäteen.
#kirjamastodon #kirjafedi #kirjat #lukeminen
Anu Kaaja: Siluetinleikkaaja
Romaanissa on kolme sisäkkäistä tarinaa: 1980-luvulla julkaistu julma lastenkirja Siluetinleikkaaja ja sen jatko-osa Varjokaupunki, nykymaailmassamme elänyt kirjallisuudentutkija Lucia, joka tutki kyseisiä kirjoja, ja Romahduksen jälkeisessä ajassa mystisellä saarella asuva nimetön kertoja, joka puolestaan tutkii Luciaa. Saarelle tulee ihmisiä (joskus myös eläimiä) salaperäisen verhon läpi. Lucia on aikoinaan paennut Romahdusta ja päätynyt saarelle mukanaan muutamia kirjoja sekä kissa Hekate.
Kirja käsittelee julmuutta ja pahuutta, etenkin lapsiin kohdistuvaa ja lapsien toisiinsa kohdistamaa, mutta se ei silti ole liian synkkä tai rankka vaan myös satumainen ja kaunis. Kaajan tapaan mukana on myös huumoria.
Jos P. Wellsin lastenkirjat olisivat oikeasti olemassa, haluaisin ehdottomasti lukea ne! Ne tosin tuntuivat enemmän kauhu- kuin lastenkirjoilta. Minulle tuli kirjojen Maisemasta (jossa lapset kulkivat) mieleen John Ajvide Lindqvistin Platserna-trilogia, jossa joko toisen tai kolmannen (en muista kumman) kirjan paikka on jonkinlainen valtava nurmikenttä, jossa liikkuu kummia olioita ja johon välillä ilmestyy sumuseinä.
Vahva suositus varsinkin spefin, kauhun ja kissojen ystäville!
#kirjamastodon #kirjafedi #kirjat #lukeminen
Bora Chung: Cursed Bunny
(koreasta englanniksi kääntänyt Anton Hur)
Cursed Bunny on mainio kymmenen kauhunovellin kokoelma. Parhaiten jäivät mieleen The Head, jossa puhuva pää alkaa huudella naiselle vessanpöntöstä, että tuottaisitko lisää matskua, jotta pää saa rakennettua itselleen vartalon (voiko tällainen aihe olla jäämättä mieleen? 😂) ja The Embodiment, joka kommentoi korealaista yhteiskuntaa ja nuorten naisten asemaa. Siinä nainen tulee raskaaksi syötyään e-pillereitä pidempään kuin lääkäri oli määrännyt, ja sitten häntä vaaditaan kiireesti löytämään itselleen puoliso, koska isätön sikiö ei voi kehittyä normaalisti.
Muistakin novelleista tykkäsin, niiden tyyli vaihteli kummitustarinasta scifiin mutta kaikki olivat taitavasti rakennettuja ja mukavan karmivia.
Tunna Milonoff: Liekki
Tunna Milonoff kertoo työuupumuksestaan ja siitä toipumisesta. Kustantaja kuulemma vaati kirjaan omaelämäkerrallisuutta ja kirjan alkupuolella onkin Madventures-muistelua niin paljon, että mietin että päästäänköhän tässä siihen uupumukseen ollenkaan. Kyllä sitä sitten myöhemmin käsiteltiin paljonkin, ja oli ihan hyvä että seassa oli muistelua lapsuudesta ja työuran varrelta, ettei aihe käynyt liian raskaaksi.
Kirja on viihdyttävä ja melko kevyt lukea, vaikka välillä tosi syvissä vesissä mennäänkin.
#kirjamastodon #kirjafedi #kirjat #lukeminen
Eka munakoiso on jo tuloillaan! Yllättävän aikaisin, kun ajattelin että satoa tulisi (jos tulisi) vasta joskus loppukesästä.
Evelin Kask: Hurmos
Hurmos on satiiri nykyajasta, rikkaiden kiinteistöbisneksistä ja köyhempien muista bisneksistä, joiden avulla sinnitellä kun työpaikasta tulee yllättäen potkut. Herald on toimitusjohtaja, joka rakennuttaa luksuskaupunkia Itä-Euroopan aroille. Sofian viiden vuoden harjoittelujakso rautakaupassa on juuri lopuillaan kun hän saakin kenkää. Lisäksi kirjassa seurataan erästä EU-parlamentaarikkoa sekä torakkaa.
Kirja oli viihdyttävä ja välillä hauskakin kuvaus vallakkaiden hybriksestä. Minulla oli koko ajan tunne, että olen lukenut jonkun samankaltaisen tarinan, mutta en nyt millään keksi minkä. (Torakasta ainakin tuli mieleen Ian McEwanin mainio The Cockroach, vaikka Hurmoksessa torakka ei sentään pääministeriksi asti pääse.) Mietin myös, mitenkähän kirja kestää aikaa, koska se on niin tiukasti tämän hetken tapahtumissa kiinni. Ehkä tätä luetaan parin sadan vuoden päästä realistisena kuvauksena tästä hullusta ajastamme 😄
Kokeilen ekaa kertaa munakoison kasvatusta parvekkeella. Tilasin taimet jo tammikuussa, ne saapuivat muutama päivä sitten ja näyttävät aika tyytyväisiltä nyt auringosta nauttiessaan.
Näiden lisäksi parvekepuutarhaan tulee tänä vuonna ainakin lehtikaalia, muutamaa eri salaattia, basilikaa, minttua ja ehkä muita satunnaisia yrttejä ja toivottavasti myös pensastomaatti. Ja jotain kukkasia myös, ainakin pari talven yli rämpinyttä pelargonia.
#parvekepuutarha #viherpeukalointi
Replying to
@rimmajoonatan@mementomori.social No voihan helvetti, ihan uskomaton tapaus! Toivottavasti asia ratkeaa pian ja oikeus voittaa. Tsemppiä teille!
Olivie Blake: Alone with you in the ether
Juonen puolesta kirja on aika perus boy meets girl -tarina, jossa ei lopulta tapahdu kauhean paljoa. Regan on opiskellut taidekoulussa ja vetää esittelykierroksia taidemuseossa. Eräänä päivänä hän tapaa museossa Aldon, joka tekee väitöskirjaa teoreettisesta matematiikasta. He kiinnostuvat toisistaan, vaikka Reganilla onkin poikaystävä, ja sopivat käyvänsä kuusi keskustelua tutustuakseen (Aldo on erityisen kiinnostunut kuusikulmioista, siksi nimenomaan kuusi.)
En yleensä kauheasti välitä rakkaus- tai ylipäänsä ihmissuhdetarinoista, mutta tästä ihan tykkäsin. Reganilla ja Aldolla on molemmilla haasteita mielenterveyden kanssa ja se vaikuttaa tietysti heidän suhteensa kehittymiseen. Tykkäsin erityisesti Aldon hahmosta, sujuvasta dialogista ja siitä, miten kirjassa kuvataan henkilöiden tasapainottelua avoimuuden ja haavoittuvaisuuden välillä. Blake kirjoittaa hienosti ja vaikka tarina onkin aika hidastempoinen, sitä oli miellyttävä lukea.
(Olen reissussa, joten saatte nyt vain mustavalkoisia kansikuvia Kobosta.)
Toukokuun luetut. Nyt on kyllä niin hyviä ja keskenään erilaisia kirjoja, että ei näistä pysty parhaita valitsemaan.
Sarah Wynn-Williams: Careless People
László Krasznahorkai: Saatanatango
Sally Salminen: Katrina
Minni Matikainen, Anni Piironen, Paula Silvén: Akateeminen kapinakirja
Hanna-Riikka Kuisma: Maaperä
Pip Williams: Kadonneiden sanojen kirja
Amparo Dávila: The Houseguest and other stories
Bora Chung: Cursed Bunny
Jacqueline Harpman: En ole koskaan tuntenut miehiä
(suom. Nana Sironen)
Nuori tyttö asuu häkissä 39 aikuisen naisen kanssa. Häkkiä vartioivat miehet, jotka eivät puhu sanaakaan, mutta pitävät kuria ruoskien avulla. Naisilla on muistoja maailmasta häkin ulkopuolella, mutta tyttö ei muista siitä mitään. Sitten eräänä päivänä vartijat katoavat ja häkin ovi jää auki.
Tarina on kirjoitettu yhteen pötköön ilman jakoa lukuihin, mikä teki lukukokemuksesta intensiivisen ja loi tiiviin tunnelman, vaikka juonessa loikittiin välillä vuosia eteenpäin. Pidin tarinan outoudesta ja siitä, että paljon jäi lukijan oman mielikuvituksen varaan. Kiehtova dystopia!
#kirjamastodon #kirjafedi #kirjat #lukeminen #jacquelineharpman #enolekoskaantuntenutmiehia
Marika Riikonen: Hankalat tytöt
Toimittaja-kirjailija Marika Riikonen ostaa äkäisen ja hankalan islanninhevosen ollessaan juuri vajoamassa syvälle työuupumukseen. Hän kertoo uupumuksestaan ja työelämän yleisestä paskeentumisesta rinnakkain hevossuhteen edistymisen kanssa. Melodia-hevosen kanssa alkaa vähitellen löytyä luottamus, mutta työelämässä luottamusta on yhä vähemmän.
Ehkä johtuu lomalla olostani, että heppahommat kirjassa kiinnostivat paljon enemmän kuin työasiat. Melodia on älykäs mutta räiskyvä hevospersoona ja oli ilo seurata, miten se ja uusi omistaja alkoivat hitaasti oppia molemmille sopivia toimintatapoja.
Replying to
@zenfrt@sauna.social @jussi_og@mementomori.social Mulle juttu aukesi ilman maksumuuria "ilmaisena näyteartikkelina", kuten mielestäni yleensä kaikki tänne linkatut SK:n jutut. Oon ihan ihmetellyt että miten niillä muka kaikki on ilmaisia näytteitä, mutta ehkä oon vain ollut onnekas maksumuuriarvonnan suhteen 🤔
Replying to
@MariaCalendula@mementomori.social @magdalenahai@mstdn.social @undefined_variable@mementomori.social Meillä on puolison kanssa tuo hätäpääsy salasanahärpäkkeeseen asetettu. Mut pitäisi sen lisäksi kyllä koota myös lista, kenelle pitää ilmoittaa jne. Mullakin on kaverit ja yhteisöt niin erillään sekä netissä että livenä, ettei ne tiedä toisistaan mitään.
Replying to
@KarjalaisenHoo@mastodontti.fi @snailkane@piipitin.fi Mullakin eka ajatus oli, että avaruudessa olisin aivan yksin. Meressä olisin sentään muiden elollisten joukossa, eikä siinä vaiheessa, kun joka tapauksessa tietäisi kuolevansa, haittaisi jos joku hai tulisi haukkaamaan.
Antti Järvi: Minne katosi Antti Järvi?
Toimittaja Antti Järvi selvittelee isoisoisänsä Antti Järven kohtaloa. Vanhempi Järvi jäi sodan aikana Karjalaan muun perheen lähtiessä evakkoon ja sittemmin hän katosi. Suvussa on kulkenut erilaisia tarinoita ja arveluita jäämisen syistä, mutta kukaan ei ole oikein ymmärtänyt, miksi epäpoliittiselta vaikuttanut mies halusi jäädä Neuvostoliiton puolelle.
Tämä oli kiinnostava kirja! Omassa suvussani ei ole evakoita, joten koko Karjala-asia on ollut minulle aika etäinen. Tässä tuli kuitenkin Antti Järven tarinan ohessa paljon tietoa alueesta ja elämästä siellä sota-aikaan. Toimittaja-Järven salapoliisityötä ja pohdintoja ihmisten tekemistä valinnoista oli mielenkiintoista seurata.
#kirjamastodon #kirjafedi #kirjat #lukeminen #anttijarvi #minnekatosianttijarvi
Replying to
@sahkis44 @magdalenahai Monet pitkälle jalostetut kukathan ei enää edes tuoksu millekään, joten ei ihme jos pörriäisetkään ei niistä kiinnostu. Esim. pelargonin lehdissä on ennen ollut aika voimakas tuoksu, nykyään ei meinaa irrota mitään hajua vaikka lehteä hieroisi sormien välissä.
Replying to
@jjanhone@mementomori.social Monika Fagerholmin Ihanat naiset rannalla ja Philip Teirin Tällä tavalla maailma loppuu ovat kesäisiä kirjoja suomenruotsalaiseen tyyliin. Teirin kirjaa kuvataan Otavan sivuilla klassiseksi kesähuviladraamaksi, ja se kuvaus sopii myös Ihaniin naisiin.
Replying to
@tarmot@mementomori.social @jjhuusko@mementomori.social Mulla on kahdet Hukkasiinit ja suosittelen kans lämpimästi, tosi mukavat kävelykengät!
Replying to on mastodon.social
@sannahirvonen@mastodon.social @saruwine@mementomori.social Luen parhaillaan Mia Takulan Eloonjäämisopasta, ja sen mukaan 4% _maaeläimistä_ on villieläimiä. Muutenkin on aika karuja lukuja tarjolla:
Replying to
Replying to
@henrik@eliitin-some.fi @miiko@social.darxxide.eu @tml@mementomori.social Lostin loppu oli ihan hirveä antikliimaksi. Koko sarjasta ois voinut saksia pari kautta keskeltä pois, mutta sit viimeisellä kaudella se hetkeksi parani, kunnes loppui aivan totaalisen tyhmästi. En muista mihinkään muuhun sarjaan pettyneeni yhtä pahasti.
Replying to
Petostsaari
#aidinkieli_iati
Replying to
@Kata_Pultti@mementomori.social Kukkia voi pölytellä siveltimellä tai tärisyttämällä kasvia. Samalla tavalla oon tehnyt tomaattien ja kesäkurpitsan kanssa, kun ei tässä meidän parvekkeella juurikaan hyönteisiä lentele.
Replying to
@helna@mastodontti.fi @mve@mastodontti.fi @Stoori@polyglot.city Mullekin tuli juuri ilmoitus että kirja on noudettavissa! 😀 Paljon olen kuullut kehuja, joten mielenkiinnolla odotan lukemista.
Eric LaRocca: Things have gotten worse since we last spoke
Olipa outo kirja, eikä hyvällä tavalla. Jos tämä olisi ollut yhtään pidempi niin olisin ehkä jättänyt kesken, sen verran groteskia kamaa oli. LaRocca on kaksinkertainen Splatterpunk Award -voittaja ja siihen genreen tämä kyllä istuu.
Heti tarinan alussa selviää, että on tapahtunut rikos, ja tarina koostuu poliisin hallussa olevasta materiaalista, joka sisältää sähköposteja ja messenger-viestejä kahden naisen välillä. Yhteydenpito alkaa kun Agnes ilmoittaa myyvänsä vanhaa omenankuorimaveistä, ja hänelle ennestään tuntematon Zoe haluaa ostaa sen. Siitä homma etenee nopeasti master/slave -etäsuhteeseen, jossa Agnes tekee kaiken mitä Zoe käskee.
Kirja olisi voinut olla kiinnostava psykologinen jännäri, mutta nyt se tuntui vain joukolta väkivaltaisia ja ällöttäviä tarinoita, jotka kirjailija halusi löyhällä juonella sitoa yhteen. Ehkä tässä saattoi jotain todella synkkää huumoriakin olla, mutta ei nyt osunut minulla nauruhermoon.
Replying to on mementomori.social
@Janne6nen@mementomori.social Se käsien hierominen on kyllä todella epäilyttävää. Saatat olla jäljillä tässä!
Replying to
@iju @paija Mäkin sain "not bad" vaikka mielestäni mulla ei edes ole kauheasti parannettavaa. Puhelin on yöllä sängyn vieressä, koska käytän sitä herätyskellona, mutta en ikinä selaile sitä sängyssä. Aivotreeniä (puzzles, reading for fun) teen joka päivä enkä vain 2-3 kertaa viikossa, joka oli maksimivastaus (vaikka en kyllä ajattele sitä minään treeninä vaan kivana ajanvietteenä).
Replying to on mementomori.social
@Janne6nen@mementomori.social Tuota en ole nähnyt, mutta idea kuulostaa kiinnostavalta! Mulle tuli mieleen myös Cube-leffa, jossa joukko ihmisiä herää tyhjässä huoneessa ja kukaan ei tiedä, miten ja miksi he ovat siellä.
Replying to
@piiabartos@mastodontti.fi Tästä kuvasta voisi vääntää meemin teknologiafirmoista. Tesla, Apple ja oisko tuo toinen kissa sitten Meta? 😆
Replying to
@Kirjapiilo@mementomori.social @zenfrt@sauna.social @jussi_og@mementomori.social Mulla on oletusselaimena Waterfox ja sillä aukeaa ilman maksumuuria, mutta Firefoxilla tulee muuri.
Replying to
@jjanhone@mementomori.social Joel Haahtela on vähän semmoinen, että kun on lukenut yhden kirjan niin on lukenut kaikki. Mutta jos tyylistä tykkää niin mielellään niitä lukee.
Replying to
@karakteristika@mementomori.social Mulla on kans kuuma parveke, siihen paistaa aurinko puolesta päivästä iltaan asti. Se on kyllä hankala monien kasvien kannalta. Tomaatti ja basilika ovat yleensä viihtyneet hyvin (kunhan saavat paljon vettä) mutta kaikkien muiden kanssa on vähän tuuripeliä. Munakoison ainakin pitäisi tykätä auringosta ja lämmöstä, joten saa nähdä miten sen kanssa käy. Toivottavasti ei tulisi kauhean kuuma kesä.
Replying to
@MariaCalendula @nihkeys @ainurelmgren Mäkin olen kuullut työnhaun yhteydessä henkilön kuvaavan itseään iloluontoiseksi, ja se kyllä särähti korvaan. Olin yllättynyt että Kielitoimiston mukaan se tosiaan tarkoittaa iloista eikä lainkaan kevytkenkäistä.
Replying to on mastodon.online
@Pekesen@mastodon.online Saattaa tulla Britannian kuninkaasta, mutta varmuutta ei ole: https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=qs-article&etym_id=ETYM_76cb4d028abaa5d18c0d78df52e41142&list_id=1&keyword=eetvartti&word=eetvartti
Replying to on mementomori.social
@satu@mementomori.social Tää on kyllä sellainen kirja, joka jää mieleen pitkäksi aikaa.
Replying to on mementomori.social
@satu@mementomori.social Toivo tai toivottomuus oli tosiaan tärkeä teema kirjassa! Ja siinäkin naisten ja tytön ero, koska naisilla oli muistoja paremmasta maailmasta, mutta tyttö tiesi vain nykyisen ympäristön.
Replying to
@timitii@mementomori.social Lahjoitan säännöllisesti mm. Luonnonperintösäätiölle ja Finnwatchille, satunnaisesti esim. Eläinsuojelukeskus Tuulispäälle.
En osaa sen kummemmin sanoa mikä olisi järkevin tapa. Säännölliset lahjoitukset on tietysti toiminnan suunnittelun ja ennakoinnin kannalta saajalle tärkeitä, mutta toisaalta satunnaisilla lahjoituksilla voi sitten tukea useampaa kohdetta, kun ei ole kaikki rahat kiinni jossain tietyssä kohteessa. Säännöllisissä lahjoituksissa on sekin hyvä puoli, että ne menee tililtä automaattisesti eikä tarvi joka kuukausi miettiä että mihin tällä kertaa lahjoittaisi. Satunnaisia lahjoituksia voi sitten tehdä silloin kuin muistaa tai jos tulee joku keräys vastaan.
Replying to
@miiko@social.darxxide.eu Postnord on mun muistaakseni sellainen, että on pakko asentaa sovellus tai sitten pitää soittaa johonkin aspaan. Matkahuollon koodit on aina tulleet tekstiviestillä.
@Raija@mementomori.social @martinvermeer@fediscience.org
Replying to on mementomori.social
@Janne6nen@mementomori.social Halusin rymsteerata mutta kämppis rimsteerasi
Replying to on mementomori.social
@Raija@mementomori.social Musta taas täällä ei ole paljon muusta puhuttukaan kuin Artemiksesta 😀 (joka ei itseäni hirveästi kiinnosta). Droonijuttuja ei mun fiidissä ole juuri ollenkaan.
Replying to
@bestest@mstdn.social Tää ois selkeä ja toisi esille sen, että ihmiset ei siirry vain puolueesta toiseen vaan yhä useampi on nukkuvissa.
"Vaikka emme havaitsisi lintulajien vähentyneen lähipiirissämme, se vaikuttaa meihin silti. Kyseessä on nimenomaan laji-, ei yksilömäärä. Mitä enemmän lintulajeja ihmisen lähiympäristössä on, sitä harvempi joutuu sairaalaan masennuksen tai ahdistuksen vuoksi."
Mia Takula: Eloonjäämisopas
(Valitettavasti kirjassa ei ole lähdeluetteloa, mutta yllä oleva perustuu Takulan mukaan Michiganissa tehtyyn tutkimukseen ihmisten ja lintujen suhteesta.)