Elektrine
Log in Register
Paige Chat Timeline Gallery Friends Email Drive DNS Private DNS Domains VPN Kairo Nerve
Remote

Ainur Elmgren

@ainurelmgren@mementomori.social
mastodon 4.8.0-alpha.3+mementomods-2026-09-15
  • Open on mementomori.social

(she/her) Born in the 1970s. Docent in Nordic history, university lecturer in history and social studies (University of Oulu). Draws comics since forever. Interests: History education, 1910s/1920s politics & culture, Tatars, Avars, Late Antiquity-Early Middle Ages. Give me time, not advice. Former account: @ainurelmgren@h-net.social (moving in process)

243 Followers
148 Following
50 Posts
Joined January 17, 2026
Languages:
suomi, svenska, Deutsch, English
Website (University of Oulu):
https://www.oulu.fi/en/researchers/ainur-elmgren
ORCiD:
https://orcid.org/0000-0002-7460-0928
Comics:
https://www.goldenbird.se/
Open post
Ainur Elmgren @ainurelmgren@mementomori.social
· 2w ago
Replying to
Tästä tulee väistämättä mieleen professori Yrjö Jahnssonin puolustuspuhe eräälle tataarille, jonka kansalaisuushakemus meinattiin evätä 1920-luvun alussa. Etsivä keskuspoliisi halusi hylätä hakemuksen, koska hakija ei ollut oleskellut yhtäjaksoisesti Suomessa. Jahnsson argumentoi, että tataarit olivat ryhtyneet kapinaan bolševikkeja vastaan juurikin alkukeväästä 1918 ja sitoneet joukkoja Kazanin ja Ufan seudulle, kun Suomen punaiset olisivat tarvinneet apua. Hakija olikin käynyt Virossa tukemassa tataarikapinallisten toimintaa. Suomalaisten pitäisi siis itse asiassa olla kiitollisia tataareille, jotka olivat pelastaneet valkoisten voiton. Näiden perustelujen edessä jopa EK taipui, ja hakijalle myönnettiin Suomen kansalaisuus.
4
2
1
0
Open post
Ainur Elmgren @ainurelmgren@mementomori.social
· 2w ago
Replying to
Olen kirjoittanut tästä tapauksesta julkaisussa: Elmgren, A. (2024). "Tataarit pois!" - Suomen tataarien uskonnolliset ja yhteiskunnalliset oikeustaistelut. Teoksessa: Miriam Attias & Panu Artemjeff, Historiat ja väestösuhteet, MAP Finland ry, 65-79. Olisi joskus tarkoitus kirjoittaa enemmän Yrjö Jahnssonista tataarien itsenäisyystaistelun puuhamiehenä. Henkilöstä itsestään voi lukea enemmän vaikka Wikipediasta, mutta kuten voi huomata, siinä ei mainita sanaakaan tataareista - heimotyöstäkin vain yhden kappaleen verran. https://fi.wikipedia.org/wiki/Yrj%C3%B6_Jahnsson
fi.wikipedia.org
2
1
0
0
Open post
Ainur Elmgren @ainurelmgren@mementomori.social
· 2w ago
Replying to
Huom. Onhan "venäläisistä" puhuminen keskiajalla varsin anakronistista, kun oli kyse erilaisista ruhtinaskunnista. Kirjahan on vuodelta 1944 ja aikansa tuote sekin. Mutta mongolien vetäminen mukaan on piristävää. Ei Novgorodkaan ollut ihan niin itsenäinen kuin joskus halutaan kuvitella.
2
3
0
0
Open post
Ainur Elmgren @ainurelmgren@mementomori.social
· 1mo ago
Jos historioitsijalla on matala verenpaine, kannattaa selailla jotain alakoulun hissan oppikirjaa ja varsinkin opettajan opasta. Tässä otteita Forum 6:sta (vuodelta 2012 eli toivottavasti ei enää käytössä). Huom. kakka-ajatuskartta "hygieniasta keskiajalla", räikeä väite värikkäiden kuvien puutteesta varhaiskeskiajalla sekä absurdi etymologia. #oppikirjat #medievalismi #historiakulttuuri #retrodystopia #lovelyfilth
7
2
7
0
Open post
Ainur Elmgren @ainurelmgren@mementomori.social
· 4mo ago

Haluaisin jaksaa piirtää. Tässä on muutamia keskeneräisiä ruutuja. Mielessä on tarina, joka sijoittuu visigoottien Hispaniaan (n. v. 601-602 jaa.), inspiraationa Dashiel Hammettin kovaksikeitetty dekkari Veristä satoa (1929).

Ehkä vähän liikaa luvattu... Näyttää kai enemmän Asterixilta. Jotkut hahmoista keksin jo teininä, vähän eri nimillä ja vahvemmin fantasiavaikutteisina. On hauskaa sijoitella niitä historialliseen kontekstiin. 500-600-luvun taite on jännittävää aikaa, eikä luotettavia lähteitä ole liikaa, vaikka kuitenkin enemmän kuin luulisi!

#ainurpiirtää #visigootit #varhaiskeskiaika #myöhäisantiikki

mementomori.social

Memento mori

38
0
11
0
Open post
Ainur Elmgren @ainurelmgren@mementomori.social
· 1mo ago
Sunnuntaivisa, osa 2. Tätä sitaattia ei Googlen tekoäly osannut paikantaa, vaikka löysin sen aikoinaan netistä. Miettimisaikaa on nyt 12 tuntia, koska kysymys saattaa olla kiperä. Toisaalta - ehkä helpommin pääteltävissä ilman lunttaamista?! Kuka kirjoitti päiväkirjaansa seuraavan iltarukouksensa, ja milloin: ”Hyvä Jumala! Kiitos Sinulle siitä, että annoit minun vaistota jotain, jolla olen jyrkästi vastustanut Pietariin hyökkäystä ja neuvotteluja venäläisten kanssa. Mutta nyt tajuan, että Kailan sähkösanoma suojeluskuntien esikunnille on ollut, kuten olen aavistanut, ensin säkissä ja tullut sieltä pussiin. Se on kotoisin Ignatius – Mannerheimista. Nyt pelkään että tämä joukko provoseeraa levottomuuksia ennen kuin presidentin vaali tulee tapahtumaan, saadakseen sitten Mannerheimin valtaan. Niillä on aikomus tehdä vallankaappaus! Silmät auki ja taisteluun Suomen vapauden puolesta!”

Sunnuntaivisa, osa 2. Tätä sitaattia ei Googlen tekoäly osannut paikantaa, vaikka löysin sen aikoinaan netistä. Miettimisaikaa on nyt 12 tuntia, koska kysymys saattaa olla kiperä. Toisaalta - ehkä helpommin pääteltävissä ilman lunttaamista?! Kuka kirjoitti päiväkirjaansa seuraavan iltarukouksensa,

2
3
1
0
Open post
Ainur Elmgren @ainurelmgren@mementomori.social
· 2mo ago
Tein huhtikuun alussa ketjun populaarikulttuurin keskiaikakuvista: https://mementomori.social/@ainurelmgren/116350906201861392 Ketjussa jätin mainitsematta kotikutoisen hypoteesini siitä, että Monty Pythonin hullu maailma (Monty Python and the Holy Grail, 1975) rikkoi keskiaikaelokuvien estetiikan. Instagramissa olen kuitenkin puhissut asiasta: https://www.instagram.com/stories/highlights/17921350206017367/ Sittemmin olen tajunnut, että en suinkaan ole ollut yksin. Elokuvatutkija ja digitaalisen kulttuurin dosentti Rami Mähkä on tutkinut juurikin MP:n hullun maailman paradoksaalista vaikutusta sekä humoristisiin että "realistisiin" mediakuviin keskiajasta. Löysin ensin hänen kiinnostavan artikkelinsa Monty Pythonin komediasta "vastaelokuvana": https://journal.fi/lahikuva/article/view/63317?acceptCookies=1 "Vastaelokuva muistuttaa jatkuvasti katsojaa siitä, että tämä katsoo elokuvaa konstruoituna tekstinä, ei elokuvallisuutensa häivyttävänä 'todellisuutena', kuten Hollywood-elokuvassa." Pythonien versio brechtiläisestä vieraannuttamisesta kiehtoikin minua jo lapsena ja teininä. Mutta miten Pythonien parodia Graalin legendasta saattoi vaikuttaa ratkaisevasti käsityksiin "realistisista" keskiaikakuvauksista vakavissa draamaelokuvissa? Kuningas Arthurin ja anarkosyndikalistisen talonpoikaiskommuunin yhteenoton jälkeen keskiajan luokkaeroja ei olla enää kehdattu kuvata kaikessa räikeydessään, vaan kuninkaallisten (joihin katsojan oletetaan haluavan samaistua) on pakko hieroa naamaansa samaa saastaa - lovely filth! - kuin rahvaankin. Rahvaskaan ei todellisuudessa tietenkään tieten tahtoen kieritellyt mudassa. Monty Python -jengi pilkkasi jo olemassa olevaa stereotypiaa saastaisesta keskiajasta, jonka rinnalla kuitenkin eli ylevien ritareiden ja linnanneitojen legenda. Nyt katsoin Schola Gladiatorian eli historian elävöittäjä Matt Eastonin videon, jossa hän ounastelee, että tuleva Wat Tylerin talonpoikaiskapinaa käsittelevä elokuva tulee toistamaan mielikuvaa rääsyihin pukeutuneista, mudassa rämpivistä talonpojista: https://www.youtube.com/watch?v=wNha4eMd-Sw Kiinnostavaa kyllä, Easton sanoo kohdassa 14:42: "We're gonna get all of those things wrong because they always get them wrong in every medieval movie that seems to have been made after about 1975." Monty Pythonin hullun maailman ilmestymisvuosi! Elokuvatutkija Mähkä onkin taas askeleen edellä ja on jo pari vuotta sitten kirjoittanut artikkelin Monty Pythonin vaikutusta populaariin medievalismiin 2000-luvulla. Hän kirjoittaa jopa: "Näyttää siltä, että Monty Pythonilla on tähän [keskiaikakuvaan] suurempi merkitys kuin millään muulla yksittäisellä toimijalla." Mähkä siteeraa useita kirjoittajia, jotka ovat pitäneet vuosia 1974-75 käännekohtana. Samalla vuosi 1976 mainitaan aikana, jolloin juurikin keskiaikakäsitysten eli medievalismin tutkimus löi läpi akateemisena tutkimusalana. Kiinnostavaa on myös huomio, että vaikka Monty Pythonin hullun maailman katsotaan tärvelleen keskiaikakuvamme, elokuvan painoarvo on niin suuri, että keskiajantutkijoiden kerrotaan suosittelevan sitä opiskelijoilleen katsottavaksi sekä opintojen alussa että edistyneempänä. Myös historianopettaja ja historian harrastaja kehuvat elokuvaa. Lopuksi Mähkä kehottaa muitakin tutkijoita tarttumaan aiheeseen. Houkutteleva haaste! Mähkä, Rami. 2024. ”’The Dung Ages’: Monty Pythonin vaikutus populaariin medievalismiin 2000-luvulla”. WiderScreen 27 (1–2). https://widerscreen.fi/numerot/1-2-2024-widerscreen-27/the-dungages-monty-pythonin-vaikutus-populaariin-medievalismiin-2000-luvulla/ P.S. Jos ryhtyisin vakavissani tutkimaan aihetta, lähtökohtani olisi, ettei ongelma ole köyhien kuvaaminen köyhinä. Ongelma on, että _kaikki_ kuvataan köyhinä, saastaisina, dystooppisessa pimeydessä ähkivinä kurjimuksina. Sosialistisen Tsekkoslovakian elokuvissa myöhäiskeskiajan talonpoikaiskapinoista oli upea puvustus - tietenkin lähtökohtaisesti siksi, että aate vaati luokkaristiriitojen visualisointia, mutta myös siksi, että talonpojat haluttiin näyttää arvokkaina ja ihailtavina esikuvina. Nykyään ihailtavat esikuvamme ovat usein kuninkaallisia. Siinäkö syy, ettei heitä voi puvustaa säädyllisesti? Esim. Henrik V-uudelleentulkinnassa The King (Netflix 2019) Henrik V:n sisar Filippa näyttää aikalaislähteissä kuvatulta piialta. Sitten voidaan luetella King & Conquerorin lannanruskea maailma, Tom Hiddlestonin ruostunut ja repaleinen haarniska The Hollow Crownissa jne. jne. Kultaan, silkkiin ja samettiin puettu sankari näyttäisi varmasti yleisön silmissä prameilevalta pahikselta. #medievalismi #keskiaika #historiankäyttö #historiakulttuuri #retrodystopia #montypythoninhullumaailma #vastaelokuva #lovelyfilth
Open quoted post
Quoting
Ainur Elmgren
@ainurelmgren@mementomori.social
Kaipaan jotain projektia tälle tilille. Minulla on vielä muistissa historian oppikirjojen arviointi, josta pyysin vanhalla tilillä palautetta viime vuoden puolella. Mutta seuraavaksi haluaisin kerätä talteen joitakin muistiinpanoja tästä tutkielmasta. Teemana on historian representaatio viihteessä, jota tutkielmassa tarkastellaan lähemmin Shakespearen Henrik V:n erilaisten elokuva-adaptaatioiden kautta. Laajempi aihe on populaarikulttuurin muutuva keskiaikakuva. Minua kiinnostaa erityisesti se, miten vahvasti elokuvat muokkaavat käsityksiämme menneisyydestä, vaikka olemme jatkuvasti tietoisia siitä, että "se on vain viihdettä". Elokuvan voimasta on olemassa mielenkiintoisia tutkimuksia, jotka todistavat, että fiktio todellakin muokkaa mielipiteitämme ja käsityksiämme siitä, mikä on "realistista" ja "todenmukaista", vaikka olisimme tietoisia fiktion sepitteellisyydestä. Kerään näitäkin tutkimuksia tähän ketjuun. Tutkielman tiedot: Robin von Taeuffenbach (2023), Schmutz, Elend und Gewalt? Das Mittelalter als mediale Retrodystopie in filmischen Umsetzungen des Shakespeare-Dramas Henry V. Regensburger Schriften zur Volkskunde/Vergleichenden Kulturwissenschaft. Waxmann. #retrodystopia #historiankäyttö #keskiaika #historiakulttuuri
Open quoted post
instagram.com
6
0
3
0
Open post
Ainur Elmgren @ainurelmgren@mementomori.social
· 4mo ago

Ensin iloitsin löydöstä - Suomesta löytynyt, Reenstierna-veljesten Pajalan pajasta peräisin oleva plooturaha Kaarle XI:n ajoilta! Juuri mitä tarvitsin erästä oppimistehtävää varten. Mutta kuvaus on epätarkka:

"historiatiedot: Kuuluun [sic] Iin kuparirahakätköön. Rakennuksen viererstä [sic] löytyi 1064 kuparirahaa ja yhdeksän plooturahaa 1600-luvulta. Plootut lunastettiin Helsingin yliopiston raha- ja mitalikokoelmaan."

Milloin? Minkä rakennuksen? Kuka löysi? Etsin kuumeisesti Iin kuparirahakätköä Kansalliskirjaston digiarkistosta ja vaikka mistä. Paikannimi on varsinkin tekoälyn aikakaudella vaikeasti googlattava.

Kaiken lisäksi lukee Löytyminen-otsikon alla:
"Eurooppa, Pohjoismaat, Suomi, Pohjois-Pohjanmaa, Ii, Suomi, Hailuoto, Ojakylä"

Tämä johti minut harharetkelle Hailuodon Ojakylään, josta tosiaan oli löytynyt isonvihan aikainen plootukätkö, mutta rahat on lyöty Kaarle XII:n aikana ja niissä on veljesten monogrammin sijaan ristikkäiset nuolet (Taalainmaa?).

Isovihakytkös on pedagogisesti tärkeä (pitää saada opiskelijat kiinnostumaan). Haluaisin nyt tietää enemmän Iin kätköstä, sillä luulen että sekin liittyy siihen.

https://www.finna.fi/Record/museovirasto.BFC5DF2C-1A92-4755-A470-48AA6F42A0F5?sid=5365166022

finna.fi
8
0
4
0
Open post
Ainur Elmgren @ainurelmgren@mementomori.social
· 4mo ago

Upea artikkeli rakkaasta kampuksesta, jota on sanottu sekä siperialaiseksi tehtaaksi että moderniksi casbahiksi.

https://www.ark.fi/fi/2026/04/linnanmaan-kampuksen-hukattu-utopia/

ark.fi
11
0
6
0
Open post
Ainur Elmgren @ainurelmgren@mementomori.social
· 4mo ago

Muutin Ouluun Helsingistä vuonna 2020. Monet ihmettelivät silloin ratkaisua, koska koronan takia oltiin kuitenkin etänä. Minusta se oli virkistävää. Helsingissä tuli 10 vuotta täyteen ja oli aikakin vaihtaa maisemia. (12 vuotta on minulle eräänlainen maaginen raja. Sen pitempään en ole asunut yhtäjaksoisesti missään.)

Oulun vetovoimatekijöitä silloin:

✅ Edulliset vuokrat
✅ Edullisessakin kämpässä parveke _ja_ sauna
✅ Talvipyöräily ja hyvät baanat
✅ Oululaiset historioitsijat
✅ Kaksi tiedekuntaa yhden hinnalla (KPTK ja HuTK)
✅ Kansallisarkiston toimipiste (lakkautusuhan alla 👎 )
✅ Linnanmaan kampus (raakabetonia ja perusvärejä 😍 ; purku-uhan alla 👎 )
✅ Rautatieasema lähellä (hyvä tietää, että täältä pääsee myös tarvittaessa äkkiä pois 😎 )

#oululaistuminen

mementomori.social
10
0
0
0
Open post
Ainur Elmgren @ainurelmgren@mementomori.social
· 5mo ago
Mahdollinen semanttinen ajautuma bongattu IRL tänään! (Selitys linkitetyssä päivityksessä.) Kuulin töissä ohimennen, kun tunnistamaton ihminen sanoi kollegoilleni: "Mä koitan suhtautua siihen kevytkenkäisesti..." Kielitoimiston sanakirja: kevytkenkäinen, adjektiivi naisesta: moraaliltaan epäilyttävä, epäsiveellinen. Oletan, että sanaa on alettu käyttää merkityksessä "huoleton", mutta voin olla väärässä! https://mementomori.social/@ainurelmgren/116410323009638970
mementomori.social
11
10
4
0
Open post
Ainur Elmgren @ainurelmgren@mementomori.social
· 5mo ago
Valtioneuvoston kirjaajankonttorin arkiston (Anomusaktit 1921-1922) helmiä: Läänien vaakunoita erilaisista asiakirjoista. Kun asiakirjoja tulevaisuudessa digitoidaan, olisi tärkeää digitoida ne värillisinä, jotta tärkeät yksityiskohdat tallentuvat - esimerkiksi tällaisista sinettimerkeistä, joita ennen leimattiin asiakirjoihin. Muoks. Nämä sinettimerkit ovat mielestäni todella hienoja ja pienet rypistykset vain lisäävät niiden viehätysvoimaa. Nykyään kun kaikki viranomaisviestintä toimii sähköisesti, ei aina tule ajatelleeksi sitä vaivannäköä ja käsinkosketeltavaa huolellisuutta mitä se ennen vanhaan (leimasimien ja sinettien aikakaudella) vaati. #arkistonpuolesta #arkistojenpuolesta #kansallisarkisto #suomenläänit #vaakunat #lääninvaakunat #hämeenlääni #viipurinlääni #uudenmaanlääni #oulunlääni #lääninhallitukset
9
1
4
0
Open post
Ainur Elmgren @ainurelmgren@mementomori.social
· 5mo ago

Uusi julkaisu: "Bavautdinin tapaus: 'Muukalaisen' oikeusturva vuoden 1920 Suomessa" (Lähihistoria Vol 5 Nro 1 2026: Kokemuksia marginaaleista ja kentän laidoilta)

Tutkin isoisäni sedän vaiheita suomalaisten viranomaisten armoilla. Isoisäni setä oli tataari ja Venäjän alamainen, mutta hän oli jo vuosikymmenen ajan toiminut kauppiaana Raumalla. Vuonna 1920 sekä Etsivä keskuspoliisi että sisäasiainministeriö olivat sitä mieltä, että hänet tuli karkottaa Suomesta, mutta hänelle ei kerrottu syytä. Miten hän kykeni puolustamaan oikeuksiaan? Artikkeli on vapaasti luettavissa täällä: https://lahihistoria.journal.fi/article/view/156627

#mikrohistoria #vähemmistöjenhistoria #suomentataarit #karkotukset #suomenhistoria

lahihistoria.journal.fi
6
0
7
0
Open post
Ainur Elmgren @ainurelmgren@mementomori.social
· 4mo ago

Tätä keskustelua lukiessani tulin ajatelleeksi miten ihanaa oli päästä yliopistoon muiden outojen ihmisten (lue: humanistien ja yhteiskuntatieteilijöiden) joukkoon. Näin 1990-luvun loppuvuosina - Ruotsissa ei ollut pääsykokeita joten häippäsin tietenkin heti sinne lakkiaisten jälkeen. Hyvästi koulu, hyvästi päätön pänttääminen, hyvästi "tuleeko tämä kokeeseen?"! Sitten sai vapaasti fiilistellä ja vetelehtiä, koota omaa humanistitutkintoaan ja lukea A-kursseja kunnes joku aihe nappasi. Mennyttä aikaa.

Perheeni ei ollut akateeminen - isä oli merkonomi ja äiti joutui aikoinaan keskeyttämään Savonlinnan taidelukion taloudellisista syistä. Molemmat olivat kuitenkin päässeet opintojen poluilla hiukan edemmäs kuin omat vanhempansa. Syytän kuitenkin J. R. R. Tolkienia, joka istutti mieleeni haaveen yliopistourasta - mielekästä tekemistä, mukavia kavereita, ja vapaa-aikaa riittää fantasiamaailmojen luomiseen... Kuinkas sitten kävikään?

Nykyään yliopistotyö on kolme kokopäivätyötä yhtä aikaa, kaikkea pitää osata (etenkin hallintoa) eikä erikoistua saa. Täytyy myös potea huonoa omaatuntoa koko ajan, koska on niin kauhea kuluerä. Johtuuko epämukava tunne siitä, että olen historioitsija kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnassa?

Onko pilvilinnasta mitään jäljellä? Vähän ehkä on. Kävin viime viikolla Malmössä konffaamassa muiden historiantutkijoiden kanssa ja tapasin monia nuoruuden ystäviä pitkästä aikaa. Oli niin outoa tuntea olonsa kerrankin kotoisaksi!

@diiccix@mementomori.social

mementomori.social
5
0
1
0
Open post
Ainur Elmgren @ainurelmgren@mementomori.social
· 5mo ago

Eilen 19.4. osoitimme mieltä Oulun kaupungintalon edustalla Kansallisarkiston Oulun toimipisteen suunniteltua sulkemista vastaan. Mielenosoituksen järjestivät reippaat opiskelijat ja paikalla oli satakunta kaikenikäisiä arkistoasiakkaita: historioitsijoita (kuvassa edustava otos), monen eri alan opiskelijoita (mm. arkkitehtuuri, tietojenkäsittelytiede), sukututkijoita, kansanedustaja Hanna Sarkkinen jne. Järjestäjille lämpimät kiitokset sujuvista järjestelyistä ja osallistujille hyvistä puheista, joista useat spontaaneja. Taistelu jatkuu!

Miekkarin tiedote: https://www.akavanerityisalat.fi/ajankohtaista/mielenosoitus-kansallisarkiston-oulun-toimipisteen-puolesta-tiedon-yhdenvertainen-saavutettavuus-varmistettava/

Valokuva: Anna Nieminen

#arkistojenpuolesta #kansallisarkisto

akavanerityisalat.fi
6
0
4
0
Open post
Ainur Elmgren @ainurelmgren@mementomori.social
· 4mo ago

Olin matkoilla tiistaista maanantaihin ja olen nyt vasta toipumassa. Toipumiseni näyttää nyt kyllä kovasti kaikenlaisten lupausten rikkomiselta, unohtelulta ja yleiseltä vastuun pakoilemiselta :thisisfine:

Opinko tästä jotain? Tuskinpa, kohta taas mennään. *avaa VR:n sovelluksen* 🧳 🚆 🗺️ 🐎 🏹 🧿

4
0
0
0
Open post
Ainur Elmgren @ainurelmgren@mementomori.social
· 5mo ago
Replying to
@iju@mastodon.social Vilkaisin Kansalliskirjaston digitoituja sanomalehtiä, ja merkitys näyttää vaihtelevan neutraalista kielteiseen; jo 1880-luvulla "itseriittäväisyydestä" puhutaan negatiivisena ominaisuutena, mutta toisaalta eri aloilla itseriittoisuus on ollut käytössä neutraalina tieteellisenä terminä. Wikisanakirjan määritelmässä pistää silmään se, ettei yleisiä kielteisiä merkityksiä mainita, ja oudon spesifi luonnehdinta "ei läheisriippuvainen".
4
2
0
0
Open post
Ainur Elmgren @ainurelmgren@mementomori.social
· 5mo ago
”Vi vill inte ha en situation som i Finland.” Vad kan vi göra som historiker? ”Vad kan vi göra för Finland?” Kort rapport från Svenska historikermötet 2026. #finlandssakärvår #suomimainittu #arkistojenpuolesta #arkistonpuolesta
3
0
1
0
Open post
Ainur Elmgren @ainurelmgren@mementomori.social
· 5mo ago
Just remembered that Children of Men is set in 2027.
3
0
1
0
Open post
Ainur Elmgren @ainurelmgren@mementomori.social
· 4mo ago

Varlam Šalamov: Kolyman kertomuksia. Kustannusliike Raduga, Moskova 1991. Suomennos: Ulla-Liisa Heino.

2
0
1
0
Open post
Ainur Elmgren @ainurelmgren@mementomori.social
· 4mo ago

Pätee aina: Jos aamulla satun vahingossa ajattelemaan, että "nyt ei pitkään aikaan ole ollut migreeniä", päätä särkee iltapäivään mennessä.

2
0
0
0
Open post
Ainur Elmgren @ainurelmgren@mementomori.social
· 4mo ago

Kävin Skånessa (Svenska historikermötet Malmössä ja kaverien luona maalla Anderslövissä ja Smygehukissa). Palasin Pohjois-Pohjanmaahan viime yönä. Harmittaa.

2
0
0
0
Open post
Ainur Elmgren @ainurelmgren@mementomori.social
· 5mo ago
New book! Spotlight on a Region: Knowledge on the Nordics is a diverse collection of articles about society, history and culture in the Nordic countries. The book is written for a general audience. My contribution is a condensed history of #opengovernment in the Nordic countries. In the times of AI, it seems hopelessly outdated. What will happen to open government in the near future? Will there be any transparency left in Nordic democracies if the illusion of economic efficiency triumphs over the citizen's right to be informed? #openaccess download: https://sh.diva-portal.org/smash/record.jsf?pid=diva2%3A2042320&dswid=-8000 Book details: Witcombe, N., Götz, N., & Hilson, M. (Eds.). (2026). Spotlight on a Region : Knowledge on the Nordics (1st ed.). Retrieved from https://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:sh:diva-59054 #nordicstudies #nordiccountries #freebook
sh.diva-portal.org
2
0
2
0
Open post
Ainur Elmgren @ainurelmgren@mementomori.social
· 4mo ago

Luetut Strugatskit-lista (alustava). Kirjojen nimet venäjäksi ja luetun käännöksen kielellä:

Попытка к бегству, Pakoyritys (1962) ***
Трудно быть богом, Hankalaa olla jumala (1964) - jäi kesken
Хищные вещи века, Die gierigen Dinge des Jahrhunderts / The Final Circle of Paradise (1965) *****
Обитаемый остров, Prisoners of Power (1969) ***
Малыш, Kasvatti (1971) *****
Пикник на обочине, Stalker: Huviretki tienpientarelle (1972) *****
Парень из преисподней, Poika helvetistä (1974) ***
Град обреченный, The Doomed City (1970-1989) ****
За миллиард лет до конца света, Definitivt kanske (1977) *****

Onkohan minulla jotenkin outo maku?

Monet pitävät nimenomaan romaanista Hankala olla jumala ja kokevat että se on helpommin lähestyttävä kuin vaikka vuonna 1965 ilmestynyt "Vuosisadan ahneet asiat" (ei suomennettu; Google Translate kääntää sanan xищные "saalistushullut"!). Haluaisin keskustella jälkimmäisestä (englanniksi The Final Circle of Paradise) ja googlasinkin joskus, onko kellekään muulle tullut lukiessa mieleen Disco Elysium. Redditistä löytyi ainakin yksi!

Esa Adrian oli muuten taitava suomentaja, pidän hänen tyylistään. Ainakin kahdesta kirjasta olen bongannut sanan "pahki".

#tieteisromaanit #scifi #arkadistrugatski #borisstrugatski

mementomori.social
1
0
5
0
Open post
Ainur Elmgren @ainurelmgren@mementomori.social
· 4mo ago

Sonja Moshnikoff on kirjoittanut Inarilaiseen kiinnostavan jutun 1930-luvun Valpon (ex-EK:n) päälliköstä, Paavo Säipästä.

#1930luku #paavosäippä #valpo

https://www.inarilainen.fi/artikkeli/paavo-saippa-rohkeuden-kasvot

mementomori.social
1
0
0
0
Open post
Ainur Elmgren @ainurelmgren@mementomori.social
· 5mo ago
Replying to
5/5. Kaunis, julma ja jännitykseltäkään ei vältytty. Lopussa tuli tippa linssiin kun näin, minkä esineen itäpreussilainen pakolaistyttö antoi päähenkilölle. Kuinkahan moni salissa hoksasi, mikä se oli? #amrum #miniarvio #saksalainenelokuva #fatihakin
1
1
0
0
Open post
Ainur Elmgren @ainurelmgren@mementomori.social
· 5mo ago
Replying to
@TarkabarkaHolgy@ohai.social Being consciously present and attentive. Listening, asking questions, and maintaining a genuine, constructive dialogue with another human being. I'm not saying I'm great at these skills, but I think we who work in teacher education need to make more room for their practice. Unfortunately decades of "rationalization" (i.e. cuts) have resulted in very little time for genuine encounters between teachers and teacher students. This is probably true for academia in general, but it is especially painful to witness in a field where we are supposed to teach future professionals in interpersonal communication. Paradoxically, we have to collect student feedback all the time through various electronic systems (i.e. quantifiable data), but with hundreds of students per teacher/ per term, we have minimal time for actual IRL discussions, personal feedback or oral exams.
1
0
0
0
Open post
Ainur Elmgren @ainurelmgren@mementomori.social
· 5mo ago
Replying to
@juergen_hubert@mementomori.social Quite literally - the word for nightmare is painajainen, a being that presses, from painaa, to press. Just like the Scandinavian mara, it could "ride" cattle and horses. There was usually some bad intention behind it: an envious neighbour or a dead person with a grudge. In folklore, the nightmare is chased away by reciting its origin story. It doesn't have a predictable shape, but it's often associated with flashing light and elements like fire, water and wind. Others say that it can be seen as a dark shape that escapes when you go into the cowshed or stable at night. Sometimes the nightmare is called dignified names in the origin stories, but often it is insulted - to make it obedient and go far away to bother the household of some evil being instead. Since the Finnish nightmare is so hard to grasp, I got a bit carried away and found a lot of fascinating cures in the main database for Karelian, Ingrian and Finnish folklore: https://aineistot.finlit.fi/exist/apps/skvr/index.html It would be fun to know if these cures are similar to sleep paralysis cures in German folklore and elsewhere! (I don't mention here the cures for cattle and horses, although they are also quite interesting, because they seem to suffer from something else than sleep paralysis.) One common idea seems to be that the nightmare is caused by having a fright, so it has to be expelled by causing a fright - for example, by braiding a cord with fibers from three hemp stalks and three strands of hair from the suffering child’s mother. The braiding has to be done in a sauna and the braider announces that they are making "a noose for the nightmare". The child keeps the cord around the neck until the nightmare has fled. http://urn.fi/urn:nbn:fi:sks-kvr-068374 Another cure could be to have the child sit on a millstone, turn the mill and (when asked by somebody nearby, "what are you grinding?") exclaim: "The head-presser, the eye-turner!" http://urn.fi/urn:nbn:fi:sks-kvr-027196 Eye-turner: The sleep paralysis nightmare was thought to cause strabismus. Another interesting cure is from Satakunta in south-western Finland: the person afflicted by the nightmare can immediately after waking up cure themselves by putting on a piece of clothing of the opposite sex, in the opposite way (e.g. trousers over the head), and then confront the nightmare in a lucid dream. http://urn.fi/urn:nbn:fi:sks-kvr-058022 The last cure (from Karelia) is about sleepwalking rather than sleep paralysis, but it's just so fascinating that I had to include it - particularly because the people/forces of the forest are involved (metsän väki, the supernatural forces of the forest that can also cause an affliction): "If someone dreams badly, so that they rise up while asleep and walk around unconsciously, they have to be fed wild reindeer brains unknowingly. On the same Thursday nights, put a female dog's whelping bed under their head without them knowing. Then they will wake up as soon as the dream befalls them. But you have to keep an eye on them, if the people/forces of the forest begin to bother them. This can easily become a bother when one is fed wild reindeer brains. But if they always wake up when they try to sleep, and see strange people in their dreams, you must not let them be without a cure for three nights, or they will go mad and only somebody that was made a sage in his or her mother's womb can cure them. But anyone can cure them before three nights are over. Just take water and wash their head and take them to the place where the wild reindeer was killed, the brains of which they were fed. If you figure out that female forest spirits bother them, women have to do the washing, if the spirits are male, men will do. But whoever does the washing and takes the water into the forest, they have to take three coins of three kings and whittle three slivers, one from each coin, as a sacrifice to the forest spirit, and say: These are the eternal golds of the moon, The silvers above the sun etc. Or if you don't have money, give three drops of blood from the nameless finger [the ring finger] on the left hand." http://urn.fi/urn:nbn:fi:sks-kvr-004498
aineistot.finlit.fi
1
1
0
0
Open post
Ainur Elmgren @ainurelmgren@mementomori.social
· 5mo ago
Replying to
@juergen_hubert@mementomori.social Supernatural affliction? Who you gonna call? Why, a vet and a miner, of course! Good to know that there's still hope if one would ever feel the urge to turn into a trude. Great tale.
1
3
0
0
Open post
Ainur Elmgren @ainurelmgren@mementomori.social
· 5mo ago
Mistä saisi toimivan valopöydän? Nyt heti? Artograph Lightpad ei enää jaksanut valaista riittävän kirkkaasti, ja olin liian pihi tilaamaan uuden Temperasta. Mutta joudun varmaan syömään sanani, sillä Pen Storesta tilattu ale-valopöytä vilkkui muttei johtojen vaihdon jälkeen enää halunnut valaista. Suomalaisen kirjakaupan kautta tilasin saman näköisen valopöydän, joka viipyilee vielä kuljetuksessa ja on varmaankin yhtä köykäinen. Näissä on nykyään käppäset USB-johdot, joille pitää itse löytää sopiva pistoke. Ei herätä luottamusta. Pakko kai sittenkin mennä Temperaan seuraavalla Helsingin keikalla, maksoi mikä maksoi. #valopöytä #piirustusvälineet #kulutusyhteiskunta #maanantaikappale
1
4
0
0
Open post
Ainur Elmgren @ainurelmgren@mementomori.social
· 5mo ago

"And yet, unless my senses deceive me, the old centuries had, and have, powers of their own which mere 'modernity' cannot kill." Jonathan Harker kreivin linnassa; Bram Stoker, Dracula

Jarkko Laineen suomennos:

"Ja kuitenkin, jolleivät aistini ole minua pettäneet, menneillä vuosisadoilla oli ja on yhä omia voimiaan joiden nitistämiseen ei pelkkä 'modernisuus' riitä." (Dracula, Otava 1977, 2023)

Haluaisin lainata tätä virkettä jossain, mutta suomennos ei solju ihan niin sulavasti kuin alkuperäiskielellä. Vai mitä mieltä olette? Saako klassista käännöstä ryhtyä sorkkimaan?

1
0
0
0
Open post
Ainur Elmgren @ainurelmgren@mementomori.social
· 5mo ago

Yliopiston kirjastosta tuli s-postia:

"Kiitos hankintaehdotuksestasi. Ehdottamasi kirja on nyt tilattu meille painettuna ja sinulle on tehty siihen varaus. Saat ilmoituksen sähköpostiisi, kun varaus on noudettavissa."

En muista tästä mitään, mutta vaikuttaa hyvältä kirjalta. Kiitos, menneisyyden Ainur! Kiitos, kirjasto! Kannattaa aina ehdottaa hankintoja.

Suomi mainittu: Ilari Aalto ja Lauri Kemppinen ovat kirjoittaneet luvun sukupuolirepresentaatioista oppikirjoissa.

Michał Pawleta, Katalin Ernyey (eds): Teaching the Past. Prehistory and Archaeology in European Schools and National Curricula. Brepols 2026.

#oppikirjat #historiandidaktiikka #esihistoria

mementomori.social
1
0
0
0
Open post
Ainur Elmgren @ainurelmgren@mementomori.social
· 5mo ago
Replying to
@nihkeys Ok! Englannin kielen historian tuntien olisi hyvin voinut käydä niin, että sana on vaihtanut merkitystä montakin kertaa :)
1
1
0
0
Open post
Ainur Elmgren @ainurelmgren@mementomori.social
· 5mo ago
Replying to
@nihkeys@mastodontti.fi Linkittämäsi sivun mukaan mukaan promiscuous-sanan merkitykset 2 ja 3 ovat vanhempia kuin 1. Tarkoitatko, että "kevytkenkäinen" on alun perin tarkoittanut huoletonta ja nyt vasta alkanut tarkoittaa epäsiveellistä (naista)?
1
6
0
0
Open post
Ainur Elmgren @ainurelmgren@mementomori.social
· 5mo ago
Replying to
@nihkeys@mastodontti.fi Siis tavallaan kuin "lighthearted"?
1
8
0
0
Open post
Ainur Elmgren @ainurelmgren@mementomori.social
· 5mo ago
Replying to
@splonk@mementomori.social @iju@mastodon.social Korp on aivan mahtava työkalu!
1
0
0
0
Open post
Ainur Elmgren @ainurelmgren@mementomori.social
· 3mo ago
So I draw comics sometimes. Not as often as I'd like, but... Here's the latest page in Goldenbird (chapter 7 of 8, check the website for the previous chapters). Goldenbird is set in a fictional, disputed port by the Adriatic Sea. The year is 1920 and anything is possible. Underneath the sunny and careless surface, something unsettling is stirring... I've been working on this labour of love and silliness since I was a baby (i.e. a PhD student). The first print zine was self-published 20 years ago. Crazy! #goldenbirdcomic #adventurecomics #historicalfantasy #comicshttps://www.goldenbird.se/goldenbird/preparations/
goldenbird.se
0
0
1
0
Open post
Ainur Elmgren @ainurelmgren@mementomori.social
· 2w ago
Replying to
Pohdin joskus sitä, voisiko Suomen historian sinnikästä erottamista maailmanhistoriasta kutsua jonkinlaiseksi suomettumisen oireeksi opetussuunnitelmissa. Kätevästi voi silloin unohtaa erinäisiä menneisyyden vaiheita, jolloin Suomella ja/tai joillakin suomalaisilla on ollut intressejä idässä.
0
0
0
0
Open post
Ainur Elmgren @ainurelmgren@mementomori.social
· 1mo ago
Replying to
@iju@mastodon.social Hyviä ja tarkkoja perusteluja!
0
1
0
0
Open post
Ainur Elmgren @ainurelmgren@mementomori.social
· 2mo ago
Replying to
@Stoori@polyglot.city Sama homma työn alla... Ongelma: Liikaa vaihtoehtoja mistä valita (käytännössä 2).
0
0
0
0
Open post
Ainur Elmgren @ainurelmgren@mementomori.social
· 2mo ago
Replying to
@ahokasjaj.bsky.social
0
0
0
0
Open post
Ainur Elmgren @ainurelmgren@mementomori.social
· 5mo ago
Replying to
@kallekn@mastodonsweden.se @iju@mastodon.social Oho! Käyttikö hän sitä tuossa uudemmassa merkityksessä?
0
0
0
0
Open post
Ainur Elmgren @ainurelmgren@mementomori.social
· 3w ago
Replying to
En häpnadsväckande aspekt i fallet är missbruket av föreningar. Föreningslivet som är den nordiska demokratins historiska stöttepelare! Nu när de föreningsaktiva dör ut har en driftig individ sett möjligheten att kapa föreningar och bruka dem som vapen i sina egna dunkla syften. "Vi kan avslöja att mannen har namnteckningsrätt i 24 olika föreningar. Åtminstone sju av de här föreningarna har använts för att begära omprövning av kommunala tjänsteutnämningar, inte bara i Esbo och Helsingfors, utan även i Kotka och Fredrikshamn. Mannen står i föreningsregistret som namntecknare för föreningarna. Gemensamt för föreningarna är att deras aktiva dagar verkar vara förbi. Vi har inte hittat någon färsk information om deras verksamhet i öppna källor. Föreningarna har ingen uppenbar koppling till läraryrket eller kommunalt beslutsfattande. En förening är en juridisk person och kan därför klaga på kommunala beslut i sin hemort. Genom föreningarna som han är namntecknare i kan mannen alltså klaga på lärarutnämningar i andra kommuner också då han inte själv sökt tjänsten." https://yle.fi/a/7-10105017
yle.fi
0
0
0
0
Open post
Ainur Elmgren @ainurelmgren@mementomori.social
· 2mo ago
Luin melkein vahingossa Johannes Linnankosken näytelmän "Kirot: Yhdeksän-katkelmainen unelma" vuodelta 1908. Näytelmä on eräänlainen historialliseen fantasiaan kääritty poliittinen allegoria, joka sijoittuu suomensukuisten kansojen esihistoriaan. Linnankoski kuvailee ristiriitoja kolmen eri kansan välillä, mervien, veenien ja muronnien. Mervit ja muronnit tuovat mieleen keskiajan lähteissä mainitut merjalaiset ja muromalaiset, joiden kerrotaan asuneen nyk. Keski-Venäjän alueella ja sulautuneen slaavilaisiin kansoihin. Linnankosken mervit ovat vielä jakautuneet lukuisiin heimoihin, jotka on nimetty asuinseutujensa mukaan (niittymarien ja vuorimarien tapaan). Historialliset detaljit ovat pääosin kuitenkin koristelua, sillä keskeisempää näytelmässä on kuvaus epäonnistuneesta yrityksestä luoda kansallista yhteinäisyyttä (johon myös vuorosanoissa viitataan välillä selkeästi 1800-1900-luvun taitteen termein). Päähenkilö Urmas nousee mervien johtajaksi suurilla lupauksilla, joita ei kuitenkaan lunasta. Urmaksen ongelmana on kansansa riitaisuus: Mervit kantavat kaunaa veeneille, joille en keksi keskiaikaista esikuvaa, mutta jotka ovat kuvauksen perusteella selkeästi allegorian "suomenruotsalaiset" (hyvinvoivia ja itseriittoisia kauppiaita, pitävät purjehtimisesta ja keltaisesta väristä, uhoavat välillä lähtevänsä merten taa mistä ovat joskus tulleetkin). Muronnit taas ovat selkeästi venäläisten vertauskuva, vaikka alkuperäiset muromalaiset olivat myös suomalaisugrilaisia. Muronneilla on oma erillinen valtakuntansa, jopa ruhtinas ja veronkanto-oikeus, ja Urmas vanhemmiten suostuu myöntyväisyyspolitiikkaan muronneja kohtaan, vaikka kansa valittaa vääryyksistä. Huhutaan myös, että muronnit levittävät lupauksia vapaudesta mervien orjien joukkoon... Selkeä viittaus vuodesta 1899 alkaen Suomessa pyöriviin väitteisiin erinäisten reppurien ja muiden rajantakaisten kulkijoiden levittämistä huhuista torpparien vapauttamisesta ja maanjaosta. (Myös tataareja syytettiin tällaisten huhujen levittämisestä ja epämääräisten adressien keräämisestä.) Tässä näytelmässä on muutamia juonenpaljastuksia, koska näytelmä on yli 100 vuotta vanha ja sillä voi olla mielenkiintoa monelle oman aikansa tuotoksena. Voi siis olla hyvä tietää, mitä ajankohtaisia aiheita (vuoden 1908 näkökulmasta) siinä käsiteltiin. JUONENPALJASTUS 1: Näytelmässä on myös vahvoja naisia. Kun miehet eivät saa mitään aikaiseksi, keski-ikäinen nainen - kaiken lisäksi veenitär! - pukeutuu nuoreksi mieheksi ja tekee Eugen Schaumanit. Tämä oli mielestäni piristävä juonenkäänne. Linnankoski oikeuttaa sen antamalla naisen kokea kovia. Epäilin silti viimeiseen asti, että kirjailija rohkenisi toteuttaa juonenkäänteen tällä tavoin. JUONENPALJASTUS 2: Hiukan ohimennen käsitelty ongelma, orjien vapauttaminen ja aseistaminen, näyttää lopulta ratkaisevan mervien kohtalon. Populus ex machina? Näytelmä päättyy komeasti orjien uhmakkaaseen vapauslauluun: "Ei-ei auta ei jumalaiset, ei manalaiset! Ei-ei auta ei jumal-auta muu kuin rauta, orjan nyrkin, orjan nyrkin raudanraskas paino!" Mutta kun tiedämme, että tarina sijoittuu muinaisten, kadonneiden kansojen pariin, mietityttää silti, mitä Linnankoski tarkoitti viimeisellä kohtauksella. Jos kansan johtajat eivät tee tehtäväänsä, kansan syvimmät rivit nousevat - mutta ketä vastaan? https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1907805?page=1 #johanneslinnankoski #kirjamastodon
digi.kansalliskirjasto.fi
0
0
0
0
Open post
Ainur Elmgren @ainurelmgren@mementomori.social
· 5mo ago
Replying to
@iju@mastodon.social Konkreettisia neuvoja otetaan vastaan. En ehdi juoksennella ympäri kaupunkia.
0
0
0
0
Open post
Ainur Elmgren @ainurelmgren@mementomori.social
· 5mo ago
Replying to
@iju@mastodon.social Se ei oikein auta, kun pitäisi piirtää nyt heti.
0
2
0
0
Open post
Ainur Elmgren @ainurelmgren@mementomori.social
· 5mo ago
Replying to
Laitetaan pitempikin arvio. Ihan lopussa on lievä sisällönpaljastus, joka ei kuitenkaan aukea ennen kuin on katsonut elokuvan loppuun AMRUM (Fatih Akın & Hark Bohm, Saksa 2025) Elokuva perustuu Akınin mentorihahmo Bohmin (1939-2025) lapsuudenmuistoihin. Bohm vietti lapsuutensa Amrumin saarella Pohjanmeren rannikolla. Noin 12-vuotias Nanning on tullut viimeisillään raskaana olevan äitinsä ja pikkusisarustensa kanssa Amrumin saarelle Hampurin pommituksia pakoon. Isä, aatteen mies, on rintamalla - kirjahylly on täynnä hänen teoksiaan rodun ja suvun puhtaudesta. Nanningin äiti on vanhaa amrumilaista sukua, mutta Nanning on koululaisten joukossa melkein yhtä ulkopuolinen kuin Itä-Preussista saapuneet pakolaislapset. Solidaarisuutta ei heti synny syrjittyjen välille. Nanning on kasvatettu olemaan vanhempiensa puolella. Hän koittaa kaikin keinoin miellyttää äitiään, jonka maailmankuva ja mielenterveys järkkyvät Kolmannen valtakunnan tuhoutuessa. Nanningin jääräpäisyys ja uhrautuvaisuus olisi melkein epäuskottavaa, ellei nuori näyttelijä olisi niin luontevan ilmeikäs. Sodan uhka vain käväisee karulla mutta häikäisevän kauniilla saarella, jonka luonto on suurempi ja pelottavampi kuin mikään ihmisen päähänpisto - jännitystä riittää ainakin minun hermoilleni. ELOKUVAN KIELET: ÖÖMRANG JA HOCHDEUTSCH Pohjois-Saksassa kasvaneen huomio: Elokuvassa puhutaan IHANAA KIELTÄ. Öömrang on pohjoisfriisin kielen murre. Friisin kielet ovat pohjanmerengermaanisia kieliä ja eroavat sisarkielestään alasaksista (Platt). Suomalaisia voi kiinnostaa, että suomen kieleen on kulkeutunut paljon lainasanoja pohjanmerengermaanisista kielistä (ns. hansakielestä) joko suoraan tai ruotsin kautta (esim, ritari, porvari, pormestari, raatihuone). Mutta vaikka alasaksi on historiallisesti ollut niin mahtava kieli, että se on paikoittain syrjäyttänyt friisin kielet, ja että Suomessa ja Karjalassakin on "saksa" tarkoittanut kauppiasta ja herraa, alasaksi on vuorostaan jäänyt etelästä levinneen Hochdeutschin eli yläsaksan jalkoihin. Rohkeille kielen elävöittäjille toivotan "nu man tau"! Kun asuin Saksassa 1990-luvun alussa (ja vielä Hannoverissa, jossa pohjoisesta sijainnista huolimatta kuulemma puhutaan "puhtainta yläsaksaa"), itäfriisiläiset olivat yleinen vitsien aihe, mutta friisin kielistä puhuttiin hyvin vähän. Nykyään vähemmistökieliä on alettu kunnioittaa ihan eri tavalla. Pohjoisfriisin kieli on virallinen vähemmistökieli Schleswig-Holsteinin osavaltiossa, ja vuodesta 2004 sen käyttöä julkisella sektorilla tuetaan alueellisesti. Amrumilla ja naapurisaari Föhrillä on vielä tuhansia puhujia. MOBY DICK Kielitieteistä kirjallisuuteen. Elokuvassa viitataan muutaman kerran Herman Melvillen teokseen, jota 12-vuotiaat yrittävät kyntää kuin myöhemmät polvet Tarua Sormusten Herrasta. Mietin vain, onko Nanningin kaverilleen lainaama Moby Dickin painos oikeasti 1940-luvulta? Kansipaperit näyttävät kovasti jopa 1970-80-lukulaisilta (valkoinen pohja, vesivärikuvitus, takakansiteksti valtavalla antiikva-kursiivilla). Saksa-Wikipedia luettelee kolme saksannosta ennen vuotta 1945: Wilhelm Strüverin vuodelta 1927 ("Melkein 2/3 alkuperäistekstistä oli tämän tulkkaavan sensuurivirkailijan mielestä ilmeisesti niin huonoa, että sen saattoi jättää pois" - Dieter E. Zimmer, 2001) sekä kaksi sveitsiläistä vuosilta 1942 ja 1944, jotka ovat laajempia mutta (saman Zimmerin mukaan) joko eivät ymmärrä Melvillen proosaa tai yrittävät muokata sitä vähemmän vieraannuttavaksi. Tämä jäi nyt vaivaamaan! Jostain syystä Moby Dickin painos tuntui tärkeämmältä yksityiskohdalta kuin yksikätistä leipuria näyttelevän näyttelijän ilmiselvä kaksikätisyys. Jälkimmäisen voi hyväksyä jopa kunniainosoituksena vanhalle kunnon elokuvataiteelle, jossa kaikkea ei kuvattu greenscreenin edessä ja fiksattu digitaalisesti jälkituotannossa. SISÄLTÖVAROITUS Eläimiin kohdistuvaa väkivaltaa. SISÄLLÖNPALJASTUS (lievä) "Kanajumala" (Hühnergott). Siskoni on opettanut minulle, mikä se on. Elokuvassa se sinetöi sovinnon Pohjanmeren ja Itämeren lasten välille. Jos ei tätä hoksaa, menee loppukohtaus yli hilseen. Sitä ei kuitenkaan kannata miettiä elokuvan aikana - kanajumala on vain kirsikkana kakun päällä. Ja kyllähän se antoi ratkaisevan sysäyksen ja kaukonäköisesti taskuuni laittamalleni nenäliinalle tuli käyttöä.
0
0
0
0
Back
313k7r1n3
Elektrine

Tor hidden service

elekhj7afj4qnrr4yd3bkzslsyo5jgfxw3orgjkhlcxifueodybyiiad.onion

I2P eepsite

j6b6cyk6gjmepjih7jjadxgxvvf3lzzujljuu2v4biemzpg3naya.b32.i2p

Platform

  • Email
  • Chat
  • Timeline
  • VPN
  • DNS

Company

  • About
  • Contact
  • FAQ
  • Lite (no JS)

Legal

  • Terms of Service
  • Privacy Policy
  • Transparency Report
  • Report Abuse
  • Warrant Canary
  • VPN Policy

Support

  • support@elektrine.com
  • Report Security Issue
Mail client setup IMAP mail.elektrine.com:993 POP3 mail.elektrine.com:995 SMTP mail.elektrine.com:465
© 2026 Elektrine. All rights reserved. Server: 09:21:01 UTC