Jasmin Hulkko

@rolle@mementomori.social Juu, siis olen osittain kanssasi samassa veneessä kaupallisen OSS kehityksen suhteen, mutta toki merkittävästi pienemmällä osuudella koko liiketoiminnasta. Toisaalta joudun omissa puuhissa näkemään harmillisen usein myös kolikon kääntöpuolen, jossa Toimija on ottanut puhtaasti selkeästi harrasteena kehitetyn OSS-komponentin osaksi omaa tuotettaan ilman pienintäkään ajatusta kyseisen kompinentin kehityksen tukemisesta. Näissä tilanteissa taas toivoisi, että Toimija joko sopisi ja maksaisi alkuperäiselle tekijälle soveltuvan korvauksen ylläpidosta tai vaihtoehtoisesti ottaisi todellisen oman vastuun kyseisen komponentin käytöstä ja turvallisuudesta nyt ja tulevaisuudessa. Tällaista taustaa vasten näkisin, että OSS käyttö tulisi olla sillä tavoin sidottuna kaupallisen toimijan vastuisiin, ettei siitä OSS-lisenssin lätkäisemisestä voi syntyä keino vähentää Toimijan omia vastuita tuotteen turvallisuuden varmistamisessa. Laajempaa OSS-yhteisöä kun ei hyödytä myöskään jotku obskuurit random yrityksen tuotteen todella spesifiset kirjastopalikat mistä ei ole varsinaista hyötyä kyseisen muutoin suljetun koodin tuotteen ulkopuolella. Henkilökohtaisesti minulla ei vielä ole tähänastisen perusteella syntynyt kovin vahvaa kantaa suuntaan eikä toiseen. Täytyy koittaa lukea koko esitys sekä itse direktiivi vielä läpi paremmalla ajalla.

@rolle@mementomori.social @mustikkasoppa@mementomori.social En lukenut koko prujua läpi, mutta äkkiseltään tuo ”avoimen lähdekoodin ohjelmistovastaava” näyttäisi rajoittuvan kuitenkin sellaiseen puuhaan, jota tehdään nimenomaisesti kaupallisessa tarkoituksessa? ”Avoimen lähdekoodin ohjelmistovastaavalla tarkoitetaan asetuksen 3 artiklan 14 kohdan mukaisesti muuta oikeushenkilöä kuin valmistajaa, jonka tarkoituksena tai tavoitteena on järjestelmällisesti ja pitkäjänteisesti tarjota tukea sellaisten tiettyjen digitaalisia elementtejä sisältävien tuotteiden kehittämistä varten, jotka luokitellaan vapaiksi ja avoimen lähdekoodin ohjelmistoiksi ja jotka on tarkoitettu kaupalliseen toimintaan, ja joka varmistaa kyseisten tuotteiden toimintakelpoisuuden.” Tahtoisi siis sanoa sitä, että vastuusta ei pääse kokonaan eroon sillä, että julkaisee jonkin kirjaston tai komponentin OSS:nä ja perii sen ylläpidosta tai kaupallisesta käytöstä rahaa. Tuolloin pääsisi kuitenkin kevennetyillä vaatimuksilla, jotka on kirjoitettu auki jossain. 🤔 Ainakin tuossa lainaamassani tekstissä kohta ”ja tarkoitettu kaupalliseen toimintaan” tekee tässä yhteydessä aika oleellisen ja merkittävän eron kokonaisuuden kannalta. Täytyy toki käydä esitys tarkemmin läpi, mutta äkkiseltään en itse olisi vielä aivan niin huolissani, kuin mitä tänään on keskustelunavauksissa näkynyt. Se, ettei kaupallista käyttöä ole lisenssiehdoissa kielletty ei mielestäni vielä tarkoita, että komponentti olisi tarkoitettu kaupalliseen toimintaan.

@fediversuomi@mastodontti.fi @ramu@sauna.social @teemuki@piipitin.fi Täytyy mainita, että Kapsinkin kontekstissa tuollaisten yleisempien avointen julkisten palveluiden ylläpitäminen itse yhdistyksen ylläpitotiimin ulkopuolisesti on lähinnä uusi ja pilotointivaiheessa oleva asia ylipäänsä. Kapsihan tarjoaa normaalisti erinäisiä resursseja harrastamiseen lähinnä yksilö- ja yhteisöjäsenilleen. Jälkimmäisille myös VM:iä perusteltuun tarpeeseen ja käyttöön. Näiltä osin voisi tosiaan olla selkeämpi, jos esim Fediversuomi toimisi entitettinä myös pikaviestimen osalta. Tästä on tosiaan hieman taidettu viimevuoden puolella ohimennen keskustella ja keskustelua voidaan jatkaa jossain sopivassa välissä. Mitään kiirettä asialla ei toki sinänsä ole. Olen nyt kaksi kalenterivuotta Kapsin hallituksen jäsen ja yksi omista tavoitteista on nimenomaan yhteistyön rakentaminen yhdistyskentällä, eli siitäkin perspektiivistä ajatustenvaihto aiheesta ja laajemminkin olisi todella tervetullutta.

@JankaWessman @HannaEsmeralda_ Aika rohkeaa olettaa, että ikätarkastusten todellinen *ensisijainen* motiivi olisi lasten ja teinien suojaaminen netinkäytön vaaroilta…