Julius Jääskeläinen

Englannissa poliisien keskinäistä juttelua asemalla tallentui vahingossa nauhalle. Neljän tunnin nauhalle tallentui koko kirjo transfobiaa, rasismia, laittomia pidätyksiä, seksipalvelujen käyttöä virka-ajalla jne jne https://metro.co.uk/2026/07/21/body-camera-catches-norfolk-police-making-racist-transphobic-comments-29190207/

Tai miten olisi tällainen peräti 81 neliön asunto jossa olisi kaikki mahdollisuudet hyvään vanhan ajan asuntosuunnitteluun, mutta silti se on jotenkin onnistuttu sössimään niin että keittiökalusteet on olohuoneen seinällä

Taas ihmetyttää tämä liberaalien me-tauti. Miksi käyttää me-pronominia "olemme kaikki syntisiä" -tyyliin syyllisten nimeämisen sijasta. https://yle.fi/a/74-20239886

Tässä taas on yksi esimerkki nykyään kummallisen yleisestä asuntosuunnittelun priorisointivirheestä: kolmio, jossa keittiö ja ruokailutila on pimeää läpikulkutilaa, mutta julkisivulle on näiden sijasta sijoitettu vaatehuonetta ja ikkunatonta makuuhuoneseinää. Ja se LDK-huoneen ainoa, parvekkeen varjostama ikkunakin on pituudeltaan alle puolet seinän pituudesta.

@jussi_og@mementomori.social en tiedä oliko kyseessä onnekas typo vai tietoinen ratkaisu mutta minäkin alan tästedes taivuttamaan fediverse-sanaa ikään kuin siinä olisi loppuhenkonen vrt. perse, perseessä

Eteisestä on unohtunut sellainen pikkujuttu kuin narikka. Ja ruokapöydässä on paikka, jossa istujan makuelämykseen sekoittuu viereisestä kaapista likapyykkien tuoksu. Tämä alkaa olla jo sitä tasoa että mietin onko tässä käytetty TÄ:tä.

Itsehän olen sitä mieltä että yhteistiloja ei suinkaan pitäisi nitistää minimiin vaan rakentaa anteliaasti, mutta asiakkaani eivät jaa tätä näkemystä

Ehkä haavoittuneella enkelillä on siis yhteys Raatajat rahanalaiset -tyttöön

@unhottu@todon.nl nyt muumipukuihin pukeutunut kilpailija Hevisaurukselle markkinoille! Tietysti jollain minimaalisella design-muutoksella jottei Janssonin perikunta pääse puuttumaan asioihin. Musatyyli ja hissipitchi: blackmetallia lapsille

Yleisen suosituksen mukaan pitäisi olla 1 kuivaushuone alkavaa 20 asuntoa kohti mutta aika yleinen näkemys alalla on että eihän niitä nyt tarvita, kuka niitä nyt muka nykyään käyttää. Yleisesti on tiedossa että suosituksesta sallitaan aika paljon joustoa, mutta kuinka paljon, vaihtelee kunnittain ja on käytännössä lottoa. Mikä on tilojen optimointiin pyrkivän suunnittelijan kannalta ärsyttävää. https://toptenrava.fi/ohjekortti/asuinrakennusten-aputilojen-mitoitusohje/

Mutta julkishallinnossa, pentele vie, pitäisi olla joku sellainen asia kuin läpinäkyvyys. Tämä haittaa ihan vietävästi sitä hienoa ideaa että valtiota tai kuntaa johdettaisiin kuin firmaa.

@frogglin@theblower.au I'm reading a lot about Neo-Gothic and Arts and Crafts, John Ruskin and William Morris lately and I don't know what they knew or thought about precolumbian art but I think this is the sort of thing he would have liked

@karppinen@mastodon.online luulin blokkauksen johtuvan siitä että sivustoa käytetään maksumuurien kiertämiseen. Tää juttu on niin umpikäsittämätön että haiskahtaa pahasti

RE: https://mastodon.online/@globalmuseum/117050299995550950 Ihan kiinnostuksesta. Toimiiko kenelläkään alla olevassa töötissä oleva linkki? Minulla tulee IP address could not be found. VPN:ää käyttämällä pääsen johonkin captchaan joka ei johda mihinkään.

Modernia kaupunkikuvaa hallitsevaa teollista elementtiä, autoliikennettä, ei enimmäkseen nähdä ongelmana. Autoihin ei vaadita kreikkalaistyylisiä koristeita. Liikennemerkkien karuja, rationaalisia tekstityyppejä ei vaadita vaihdettavaksi vanhantyylisiin.

Yleisemmällä tasolla tämä on ainakin minulle todistanut sitä miten riittävän korkealle portaalle hierarkiassa kivunneet ihmiset kokevat voivansa vapautua mistä tahansa vastuusta harrastamalla mikrohistoriallista revisionismia.

Tässä alkaa ehkä hahmottua se, miten traditionalistinen arkkitehtuuri ja kaupunkisuunnittelu on hienovarainen mutta herkeämättä toistuva visuaalinen puheakti jolla tuotannon maisema, arkkitehtuuri ja estetiikka halutaan alistaa kulutuksen maisemille, arkkitehtuurille ja estetiikalle

Jokainen Kalasataman ja Jätkäsaaren katu on suunniteltu poroporvarillista paseo-näyttäytymisrituaalia ajatellen. Näin jokainen niiden katu keskittää ainakin symbolisella tasolla kaupunkitilan porvarillisen käyttökokemuksen ja marginalisoi työväenluokkaisen.

Traditionalistin pyhän vihan kohde on moderni talo. Talo ei saa näyttää tehtaalta tai tehtaassa tuotetulta. Sellainen on hyökkäys itse luonnonjärjestystä vastaan. Tehtaita pitää olla - muuten elämä olisi aivan inhottavan hankalaa - mutta ne eivät saa näkyä kaupunkikuvassa. Niiden pitää olla piilossa ja alistettuina. Vähintään metsän takana, mieluiten jossain toisessa maassa.

@Tuumaru@mementomori.social mut hei ehkä jos rakennettaisiin uusi toriparkki niin saataisiin elävöitettyä keskustaa! Vaikka vanhan suurtorin alle

@Tuumaru@mementomori.social öö kun muutin Turkuun Hesasta vajaa 15 vuotta sitten niin suurimpia ihmetyksen aiheita oli se kuinka innokkaasti turkulaiset käy ravintoloissa

"Itku pitkästä ilosta" ei ole siis vain suomalainen sentimentti

Esimerkiksi miksi Michael Jacksonin ja R. Kellyn seksuaalirikokset tahraavat heidän koko uransa mutta David Bowien ja Jimmy Pagen eivät

Dixonin loppuluku on aika nyansoitu. Teoksen tai taiteilijan canceloiminen ei saisi olla mikään automaatti vaan pitäisi käydä laajapohjainen keskustelu problemaattisista ja toisaalta positiivisista aspekteista. Esim. Michael Jacksonin crossover-menestyksen merkitys mustan kulttuurin itsetunnolle

Tämä toimintatapa on luultavasti opittu siitä kun ns. pöydällä on valtava määrä alustavia projektiaihioita. Niissä rahoitus, suunnittelu, ihan kaikki on aina sillä tavalla mähmäistä että kukaan ei oikeastaan voi väittää että joku asia on sovittu ja lukkoon lyöty, eikä myöskään että ei ole. Kaikki on riippuvaista osallistujien hyvästä tahdosta.

Joku Kalasatama tai Jätkäsaari ovat patavanhoillisia kaupunkiympäristöjä lukuunottamatta yksityiskohtia, joissa modernistisilla designmaneereilla vielä pidetään yllä pientä edistyksellisyyden kuorrutusta.

Traditionalisteilla on kova tarve osoittaa että teollisuuden visuaaliset piirteet - tietty karuus, toisteisuus, suuri mittakaava - ovat jotain mikä on ihmiselle biologisella tasolla vierasta, epäterveellistä. He vetoavat tässä pseudotieteellisiin havaintopsykologian kokeisiinkin, pyrkimyksenä osoittaa että arkikielenkäytön ”kauneus” ja ”rumuus” ovat objektiivisia tosiseikkoja

Tässä on huomattava että suuri osa siitä mitä nykyään kutsutaan ”moderniksi” arkkitehtuuriksi on itse asiassa myös suurimmalta osaltaan varsin traditionalistista. Siitä puuttuu vain viimeinen tympeiden ja kliseisten periodikoristeiden banaali silaus.

Kuitenkin vain vähemmistö traditionalisteista on varsinaisia luddiitteja. Suurin osa hyväksyy surutta teollisuuden tuomat mukavuudet, autot, lentokoneet, jääkaapit jne jne

Yleensä ottaen, jos haluaa julkisesti vastustaa jotakin asiaa, ei näytä hyvältä jos argumentit on aivan ilmiselvästi kopioitu ulkomailta aivan toisenlaisista oloista. Niinkuin esimerkiksi datakeskusten vastustaminen Suomessa sillä argumentilla että täältä loppuu vesi. Sähkön hinta on paljon parempi argumentti, ja se että työllisyysvaikutukset kestää vain pari vuotta kun pytinki rakennetaan, ja se että kv datayhtiöt maksaa veronsa ulkomaille jos sinnekään.

tieteen infrastruktuuria vanhasta Neufertista

Tämäkin on jo vanha juttu, mutta tiedättekö mitä Espoon rakennusvalvonta teki, kun kaupunginhallitus sanoi että rakennuslupien käsittelyaikoja on lyhennettävä? Ilmoitti että rakennuslupaa ei saa hakea ennen kuin siihen on annettu lupa. Ensin pitää siis hakea lupaa luvan jättämiseen, ja tätä ”ennakkoneuvotteluaikaa” systeemi ei laske mukaan käsittelyaikaan. Johan tilastot parani.

@Tuumaru@mementomori.social kannatan viimeistä ehdotusta, kun torikiveyksen korjaaminen kerran on ikuisuusprojekti niin järjestetään disainkilpailu torikiveyksen korjaajan uniformusta

Valtioiden välisen diplomatian rinnalle on nykyään syntynyt toinen, ehkä merkittävämpikin näyttämö jossa toiminta on samalla tavalla valoherkkää: diplomatia, jossa toisena osapuolena on valtio tai kunta ja toisena monikansallinen tai muuten vain yli-isoksi kasvanut yhtiö.

Toki siellä Aalto kokeili kaikenlaista. Suosikkini on sauna, jossa hirret on ladottu niin että puunrungon luontainen kapeneminen tekee katosta automaattisesti kaltevan. Aika kekseliäs sovellus Aallon lähes pakkomielteisesti viljelemästä viuhkamotiivista.

Garden -hankkeessa yksi tämmöinen puljaus muljahti vahingossa näkyville. Kiinnostava piirre on ollut se että kaikki puljaajat ovat olleet silmin nähden hämmentyneitä siitä että heidän toimissaan olisi muka jotain moitittavaa.

@tml@mementomori.social Parvekekaiteen yläosan (käsijohde? vai kukkalaatikko?) liioitellusta massasta tulee ehkä vähän semmoinen L-C:n brutalistiseen myöhäistuotantoon viittaava vivahde mutta tyytyisin ehkä pikemminkin vain toteamaan että yksinkertainen ja puhdaspiirteinen modernismin edustaja. Onko tämä Laajasalossa vai missä?

Koetaloon (1952-53) ehkä huipentui Aallon esiintyminen keksijänä. Sen jälkeen hänen tuotantonsa muuttui estetisoivammaksi.

Tälle setille on täysin normaalia että kymmeniä tai satoja miljoonia heitellään sinne tänne löysästi ilman mitään kunnon sopimuksia tai prosesseja. Mutta nyt kun asia tuli julkisuuteen, tämä bisneskehityksen toimintatapa vertautuukin siihen kitsauteen, millä kaikkia niitä rahoja käsitellään, jotka liittyvät tavallisten ihmisten arkiseen hyvinvointiin.

Aallon keksinnöistä kuuluisin on tietysti puisten huonekalujalkojen taivuttaminen. Tosin en ole varma missä määrin keksintö oli hänen ja missä määrin puuseppä Otto Korhosen. Patentti on Aallon nimissä.

@VeroniqueB99@mastodon.social The belief in the invisible hand of the market is a hell of a drug

Pohjimmiltaan tässä tulee ehkä esiin se miten yhteiskunnan taloudellinen luokkajako on huomaamatta muuntautunut MORAALISEKSI luokkajaoksi. On ihmisiä, joiden käsiin voi huoletta luottaa satoja miljoonia ilman ihmeempiä takeita, koska ne varmasti poikivat itsensä takaisin. Ja ihmisiä joille ei voi antaa kymppiäkään ilman perinpohjaisia selvityksiä.

Nyt on mainittava että julkishallinnossakin on osastoja, joissa toimitaan samalla tavalla salakähmäisesti kuin firmoissa. Kuten valtioiden välinen diplomatia.

Tavallaan tämä on liike-elämässä ihan normaali ja luonnollinen toimintatapa. Välillä sitten p-a osuu tuulettimeen, joltakulta putoaa ehkä pää tai sitten ei. Mutta missään tapauksessa vanhoja ei jäädä muistelemaan, paitsi mahdollisesti organisaation alemmilla portailla käytäväpuheissa.